Senaatin vuosi 2014

Yhteiskuntavastuuraportti

Rakentamisen ympäristövaikutukset

Senaatti-kiinteistöjen yhtenä kestävän kehityksen tavoitteena on uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden ympäristökuormituksen minimointi. Lisäksi on huomioitu ns. sekarakentamishankkeet, joissa on sekä uudisrakentamista että peruskorjausta. Uusille investointihankkeille tehdään aina tarveselvitys, jonka osana on ympäristöselvitys sekä hankesuunnitteluvaiheessa asetettavat ympäristötavoitteet.

Rakennus- ja purkujäte hyötykäyttöön

Rakentamisen ympäristövaikutukset

Valtioneuvosto asettaa energiatavoitteita rakennushankkeille

Turvallisuutta työmaalla seurataan tarkasti

 

"Senaatti-kiinteistöt noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöstä kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa."

 

Rakennus- ja purkujäte hyötykäyttöön

Jätelaki pyrkii ennaltaehkäisemään jätteiden syntymistä ja edistämään jätteiden uudelleenkäyttöä, kierrättämistä ja muuta hyödyntämistä. Valtioneuvoston asetus (VNa 179/2012) jätteistä edellyttää rakennus- ja purkujätteiden erilliskeräystä. Asetuksen tavoitteena on, että vuonna 2020 rakennus- ja purkujätteestä, poislukien maamassat ja vaaralliset jätteet, hyödynnetään vähintään 70 painoprosenttia muutoin kuin energiana tai polttoaineen valmistuksessa.

Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa syntyneistä jätteistä ja niiden hyötykäytöstä kerättiin järjestelmällisesti tietoja. Syntyneet ominaisjätemäärät olivat uudisrakennushankkeissa 36 kg/brm², peruskorjaushankkeissa 61 kg/brm² sekä sekarakentamishankkeissa 48 kg/brm². Suurimmat ominaisjätemäärät uudisrakentamisessa syntyivät puu- ja rakennussekajätteistä. Korjausrakentamisen puolella vastaavat olivat betoni- ja tiilijäte ja sekahankkeiden puolella betoni ja rakennussekajäte.


Senaatti-kiinteistöjen vuonna 2014 alkaneiden rakennushankkeiden jätemäärien suhteelliset osuudet uudis-, korjaus- ja ja sekarakennushankerakentamisessa

Uudisrakentaminen, tn

tn
Rakennussekajäte257,72
Betoni180,52
Tiilet19,16
Puu448,26
Betonin ja tiilen seokset8,08
Metallit35,52
Energiajäte21,11

Korjausrakentaminen, tn

tn
Rakennussekajäte494,07
Betoni690,49
Tiilet799,32
Betonin ja tiilen seokset81,06
Puu333,52
Lasi4,58
Muovi36,35
Metallit157,54
Erityisaineet1,00
Sähkö ja elektroniikka0,10

Sekarakennushankkeet, tn

tn
Rakennussekajäte177,07
Betoni256,60
Tiilet90,24
Betonin ja tiilen seokset3,60
Puu127,56
Lasi8,96
Muovi0,50
Bitumiseokset92,22
Metallit79,54
Erityisaineet1,52
Kipsi1,00
Energiajäte11,67

 

 

Jätteiden ominaismäärät perustuvat Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruun tietokantaan, johon vuoden 2014 aikana raportoitiin 16 korjaushanketta, 10 uudishanketta, sekä 5 sekahanketta. Kuvaajien tiedot perustuvat korjaus-, uudis- ja sekahankkeista raportoituihin jätemääriin.

 

Senaatti-kiinteistöjen seurannassa olevien rakennushankkeiden syntynyt kokonaisjätemäärä oli 4 419 tonnia ilman maamassoja, josta 68 prosenttia hyödynnettiin valtioneuvoston jäteasetuksen mukaisesti muutoin kuin energiana. Energiahyötykäytön osuus oli 19 prosenttia ja loput 13 prosenttia sijoitettiin kaatopaikalle.

Senaatti-kiinteistöjen työmailla lajiteltiin jätteitä yhteensä 17 eri jätejakeeseen. Rakennusjätteiden kokonaislajitteluaste ilman maamassoja ja vaarallisia aineita vuonna 2014 oli 84 prosenttia. Maa- ja kiviaineksia syntyi rakentamisessa yhteensä 44 248 tonnia.

Rakentamisen ympäristövaikutukset

Senaatti-kiinteistöjen valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus vuonna 2014 oli noin 86 000 brm², josta uudisrakentamisen osuus oli noin 13 500 brm², korjausrakentamisen noin 64 500 brm² ja sekahankkeiden 8 000 brm². Valmistuneiden rakennushankkeiden laajuus laski 36 prosentilla verrattuna vuoteen 2013.

Senaatti-kiinteistöt on vuonna 2014 kerännyt järjestelmällisesti tietoa myös rakennushankkeiden energian ja veden ominaiskulutuksista. Senaatti-kiinteistöjen raportointiin osallistuneiden uudisrakennushankkeiden energian ominaiskulutus oli 30 kWh/brm² ja veden ominaiskulutus 13 l/brm². Korjaushankkeissa energiaa kului keskimäärin 11 kWh/brm² ja vettä 10 l/brm². Sekarakennushankkeissa vastaavasti 3 kWh/brm² ja veden ominaiskulutus 4 l/brm².

Rakentamisen laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2014 olivat uudishankkeissa 5 416 tnCO₂e, korjaushankkeissa 6 563 tnCO₂e ja sekahankkeissa 1 795 tnCO₂e. Lue lisää Raportointiperiaatteet tekstistä.

Valtioneuvosto asettaa energiatavoitteita rakennushankkeille

Senaatti-kiinteistöjä sitoo valtioneuvoston periaatepäätös kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Hankekohtainen energiatehokkuuden ohjaus vaihtelee rakennushankkeissa. Ohjaukseen Senaatti-kiinteistöt käyttää suomalaista PromisE-ympäristöluokitustyökalua, jossa tavoitteet asetetaan käyttäjien terveyden, luonnonvarojen käytön, ekologisten seurausten ja ympäristöriskien hallintaan. Hankkeen on mahdollista saavuttaa tavoitteet A (paras), B, C, D tai E (huonoin). Yleisesti tavoitteena Senaatti-kiinteistöillä on saavuttaa C-luokka kokonaisarvioinnissa.

Tarkempia tavoitteita asetetaan energiatehokkuudelle. Uudisrakennushankkeissa Valtioneuvoston periaatepäätöksellä linjattu tavoite on lähes nollaenergiatalo vuoden 2017 jälkeen. Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta. Rakennuksen energiaratkaisujen ohjauksessa toimitaan Senaatti-kiinteistöjen energiankäytön tehokkuusperiaatteiden mukaisesti.

Turvallisuutta työmaalla seurataan tarkasti

Senaatti-kiinteistöt seuraa rakennustyömaidensa turvallisuuden tasoa TR-mittausten eli työturvallisuuden havainnointimenetelmän avulla. Keskitettyyn raportointiin osallistuneiden rakennushankkeiden TR-taso oli uudishankkeissa keskimäärin 94,7 prosenttia, korjaushankkeissa 93,7 prosenttia ja sekahankkeissa 91,1 prosenttia.

Viime vuonna seurantaan osallistuneilla työmailla tapahtui yhteensä 17 tapaturmaa ja 41 läheltä piti -tilannetta.

Vuonna 2014 alettiin seurata uutena mittarina Senaatti-kiinteistöjen työmailla tehtyjä työntekijätunteja, joiden perusteella voitiin laskea Senaatti-kiinteistöjen työmaiden tapaturmataajuus. Vuoden 2014 tapaturmataajuus oli 42 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden.

Avainluvut

36 kg/brm²

Syntyneet ominaisjätemäärät uudisrakennushankkeissa

61 kg/brm²

Syntyneet ominaisjätemäärät peruskorjaushankkeissa

48 kg/brm²

Syntyneet ominaisjätemäärät sekarakentamishankkeissa