Senaatin vuosi 2014

Yhteiskuntavastuuraportti

Jätteet ja kylmäaineet

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa syntyi vuonna 2014 jätettä yhteensä noin 9 500 tonnia, joka on noin 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 ja joka vastaa noin 3,5 kilogrammaa huoneistoneliötä kohden.

Jätelajittelun tehostamista yhteistyössä vuokralaisten kanssa

Kylmäaineiden ympäristölle haitalliset päästöt vähenivät

 

Senaatti-kiinteistöjen jäteraportointia kehitettiin vuonna 2013 ja työtä on jatkettu edelleen vuonna 2014. Jätelain muutos mahdollisti Senaatti-kiinteistöjen siirtymisen kunnallisen jätehuollon piiriin. Tästä johtuen esimerkiksi Etelä-Suomen alueella aloitettiin yhteistyö HSY:n kanssa, joka toimittaa pääkaupunkiseudulla keräämänsä sekajätteen Vantaalla sijaitsevaan jätevoimalaan, jossa sekajätteestä tuotetaan energiaa.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaisjätekertymä ja hyötykäyttöön päätyneen jätteen osuus

20102011201220132014
Hyötykäytetty, kg/m²2,12,72,8
Hyötykäytetty, materiaalina kg/m²1,5031,718
Korjaus 2013 hyötykäytetty materiaaleina, kg/m²0,342
Hyötykäytetty energiana, kg/m²0,5980,725
Korjaus 2013 hyötykäytetty energiana, kg/m²0,135
Loppusijoitus kaatopaikalle, kg/m²1,11,11,00,7420,974
Korjaus 2013 loppusijoitus kaatopaikalle, kg/m²0,168

 

 

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden jätekertymä perustuu kaikilta toiminta-alueilta kerättyihin jäteurakoitsijoiden raportoimiin jätetietoihin. Vuoden 2014 raportoinnin yhteydessä myös vuoden 2013 jätetiedot tarkentuivat ja kuvaajaa on päivitetty vuoden 2013 jätemäärien osalta. Jätelaskennan jätetiedot vastaavat Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämää kiinteistökantaa.

Vantaalla otettiin maaliskuussa 2014 käyttöön jätevoimala, joka tuottaa sekajätteestä kaukolämpöä ja sähköä. HSY:n ilmoittamat polttoaineeksi päätyneet jäteosuudet on otettu huomioon laskennassa Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen sekajätemäärien osalta. Vastaavia jätepolttovoimaloita on käytössä myös Itä- ja Länsi-Suomessa, mutta niiden energiantuotannossa hyödyntämiä jätemääriä ei ole ollut saatavilla. Näin ollen osa Senaatti-kiinteistöjen sekajätemäärästä on todellisuudessa hyödynnetty energiantuotannossa.

 

Jätteen hyötykäyttöaste materiaalina oli 50 prosenttia ja energiana 21 prosenttia vuonna 2014. Seuraavassa kuvassa on esitetty jätteiden kokonaisjätemäärän jakautuminen eri jätejakeisiin.

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa syntyneet jätteet lajeittain, tn

tn
Jätteet energiantuotantoon -poltto2 004
Biojäte -kompostointi1 491
Keräyspahvi- ja kartonki -kierrätys1 225
Keräyspaperi -kierrätys1 851
Sekajäte -kaatopaikka2 692
Vaaralliset jätteet -kierrätys13
Muut* -kierrätys *mm. lasi, metalli172

 

 

Jätteiden hyötykäyttötavat riippuvat paikallisten jätteenkäsittelylaitosten käytössä olevista käsittelymenetelmistä ja -kapasiteetista.

Vantaalla otettiin maaliskuussa 2014 käyttöön jätevoimala, joka tuottaa sekajätteestä kaukolämpöä ja sähköä. HSY ilmoittamat polttoaineeksi päätyneet jäteosuudet on otettu huomioon laskennassa Senaatti-kiinteistöjen Etelä-Suomen sekajätemäärien osalta. Vastaavia jätepolttovoimaloita on käytössä myös Itä- ja Länsi-Suomessa, mutta niiden energiantuotannossa hyödyntämiä jätemääriä ei ole ollut saatavilla. Näin ollen osa Senaatti-kiinteistöjen sekajätemäärästä on todellisuudessa hyödynnetty energiantuotannossa.

 

Jätelajittelun tehostamista yhteistyössä vuokralaisten kanssa

Jätteiden tehostettuun lajitteluun kannustaa myös Senaatti-kiinteistöjen omissa toimipisteissä ja osalla asiakkaista käytössä oleva Green Office –ympäristöjärjestelmä. Jätemäärien vähentämiseksi esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen omissa toimipisteissä on luovuttu kokonaan työpistekohtaisista jäteastioista. Lintulahden toimipisteessä on voitu tästä johtuen poistaa käytöstä myös yksi jätepaalain.

Senaatti-kiinteistöt vastaa vuokralaisten toiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen sekä kiinteistöjen ylläpidossa ja korjauksissa syntyvien vaarallisten jätteiden jätehuollon järjestämisestä lainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vuokralaiset huolehtivat oman toimintansa aiheuttamista erityisistä jätteistä, kuten tietosuojapaperista ja vaarallisista jätteistä, joiden määrätietoja ei ole Senaatti-kiinteistöjen käytettävissä.

Kylmäaineiden ympäristölle haitalliset päästöt vähenivät

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kiinteistöissä kylmäaineita on käytössä taloteknisissä laitteissa noin 11 tonnia. Eniten käytetty kylmäaine kohteissa on HFC-yhdiste R-407c, jonka osuus on 42 prosenttia kaikista käytetyistä kylmäaineista. HFC-yhdisteet R-134a, R-404a ja R-410a ovat myös paljon käytettyjä ja yhdessä R-407c-kylmäaineen kanssa ne vastaavat 82 prosentista kaikista käytössä olevista kylmäaineista.

"Kylmäaineiden käytön haitalliset vaikutukset ovat laskeneet reilusti edellisiin vuosiin verrattuna."

 

Otsonikerrosta tuhoavaa vaikutuksensa vuoksi HCFC-yhdisteiden (esimerkiksi R-22) käyttö kylmälaitteissa on asteittain kielletty. Vuoden 2014 ajan oli vielä sallittu huollossa lisätä kylmälaitteisiin kierrätettyjä tai regeneroituja HCFC-yhdisteitä. Vuoden 2015 alusta alkaen HCFC-aineita sisältävät laitteet saavat edelleen olla käytössä, mutta vuoto- tai rikkoutumistapauksessa niihin ei saa lisätä kylmäainetta. HCFC-aineita on Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämissä kohteissa käytössä vielä noin 1 200 kiloa, eli noin 11 prosenttia käytössä olevista kylmäaineista. Yleisin näistä on R-22-kylmäaine, jota on käytössä noin 980 kiloa, eli noin 9 prosenttia kaikista käytössä olevista kylmäaineista. R-22-kylmäaineen käyttö kuitenkin väheni verrattuna edelliseen vuoteen, eikä sitä lisätty laitteisiin ollenkaan. Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena oli kaikkien otsoniasetuksessa kiellettyjen kylmäaineiden vaihtaminen vuoden 2014 aikana. Tavoitteeseen ei vielä päästy, koska vaihtaminen ei ollut tarkoituksenmukaista kaikissa kohteissa. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi lähiaikoina peruskorjaukseen menevät kiinteistöt, joissa otsonikerrokselle haitallista kylmäainetta käyttävät laitteistot on kannattava vaihtaa vasta peruskorjauksen yhteydessä. Lisäksi Senaatti-kiinteistöjen hallintaan vuoden aikana tulleessa kiinteistökannassa on ollut käytössä näitä kylmäaineita, joten niiden osalta vaihtamista ei ole ehditty vielä suorittaa.

Kylmäaineiden käytön haitalliset vaikutukset ovat laskeneet reilusti edellisiin vuosiin verrattuna, johtuen havaittujen kylmäainevuotojen vähäisyydestä. Kylmäaineiden otsonia tuhoavaa ominaisvaikutusta kuvataan niiden ODP-arvoilla (Ozone Depleting Potential), joka arvioi aineen vaikutusta otsonikerroksen ohenemiseen suhteessa freoniin (CFC-11). ODP-arvojen avulla eri kylmäaineiden haitalliset vaikutukset voidaan ilmaista yhdellä luvulla yksikössä kg CFC-11 ekvivalenttia. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytöstä aiheutuva otsonivaikutus on vähentynyt olemattomaksi, koska otsonihaitallisen kylmäaineiden vuotoja ei todettu.

Aineiden vaikutusta ilmastonmuutosta aiheuttavaan kasvihuoneilmiöön suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen kuvataan aineen GWP-arvolla (Global Warming Potential). Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen käyttämistä kylmäaineista aiheutuneet päästöt GWP-arvoilla painotettuna olivat 780 tonnia CO2 ekvivalenttia. Suhteessa edelliseen vuoteen kylmäaineista aiheutuneiden päästöjen määrä puolittui. Muut ilmaston lämpenemistä aiheuttavat päästöt on käsitelty päästöt ilmaan -osiossa.

Kylmäaineiden aiheuttamien haitallisten vaikutusten suhde käytössä olevaan kylmäainemäärään

200920102011201220132014
Käytössä oleva määrä, t181312121011
ODP-painotetut päästöt, kg CFC-11 ekv2445120
GWP-painotetut päästöt, t CO₂ ekv2 8672 3492 3251 8761 944780

 

 

Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytön tiedot perustuvat alueorganisaation yksiköiltä kerättäviin kylmäaineraportteihin, joista ilmenee alueella vuoden aikana tehdyt kylmäaineiden lisäykset ja vaihdot. Alueyksiköt keräävät tiedot myös kylmäaineiden täytöistä sopimuskumppaneilta. Vuonna 2014 Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteisiin täydennettiin noin 370 kiloa kylmäaineita laitteistoissa tapahtuvien vuotojen takia, joka vastaa noin 3 prosenttia käytössä olevasta kylmäainemäärästä. Kylmäainevaihtoja ei ilmoitettu vuodelle 2014.

Kylmäaineiden otsonihaitallisuuden ja kasvihuonehaitallisuuden laskenta perustuu kylmäaineille määriteltyihin (IPCC:n määritelmät ja Ashrae 34-2010) ODP (ozone depleting potential)- ja GWP (global warming potential) -kertoimiin. ODP kuvaa kylmäaineen otsonihaitallisuutta suhteessa CFC-11 kylmäaineen otsonia tuhoavaan vaikutukseen ilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla. GWP kuvaa kylmäaineen vaikutusta ilmastonlämpenemiseen suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen yläilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla.

Otsonikerrokselle erittäin haitallisten CFC-yhdisteiden (esimerkiksi R-12) käyttö kylmälaitteiden huollossa on nykyisin kielletty. Myös merkittävän kasvihuonehaitallisuuden omaavien HCFC-kylmäaineiden käyttö kylmälaitteiden huollossa on täysin kielletty 1.1.2015 alkaen. HCFC -kylmäaineiden (esimerkiksi R-22) käyttö oli vuonna 2014 vielä sallittu huolloissa, mutta ainoastaan toisesta laitoksesta talteenotetulla R-22 kylmäaineella.

 

Tietojen laskentaperiaatteet löytyvät Raportointiperiaatteista.

Avainluvut

5 %

vähemmän jätettä kuin vuonna 2013