Senaatin vuosi 2014

Yhteiskuntavastuuraportti

Raportointiperiaatteet

Senaatti-kiinteistöjen yhteiskuntavastuuraportti on verkkojulkaisu. Yhteiskuntavastuuraportti kattaa liikelaitoksen koko toiminnan sekä maantieteellisesti että toimialoittain. Mukana eivät ole Senaatti-kiinteistöjen tytäryhtiöt, joiden osuus liikelaitoskonsernista on kuitenkin pieni (1,6 % liikelaitoskonsernin liikevaihdosta).

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Ympäristövastuun raportointiperiaatteet

 

Tämä on Senaatti-kiinteistöjen 13. vuosittainen yhteiskuntavastuuraportti. Siinä kuvataan Senaatti-kiinteistöjen toiminnan sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset tilikaudelta 1.1.–31.12.2014 sekä Senaatti-kiinteistöjen strategia ja pysyvät johtamisen käytännöt toiminnan vaikutusten hallitsemiseksi. Lisäksi raportti käsittelee Senaatti-kiinteistöjen toimintaympäristöä ja toiminnan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Edellinen yhteiskuntavastuuraportti julkaistiin huhtikuussa 2013.

Raportti on laadittu soveltaen kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) antamaa ohjeistusta yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnin sisällöstä ja raportointiperiaatteista.  Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2014 yhteiskuntavastuun tunnusluvut perustuvat Global Reporting Initiative (GRI) G4 -ohjeiston "core" -laajuuteen. Vuoden 2014 raportoitavat tiedot niiltä osin, joita koskien GRI-sisältöindeksissä viitataan ulkoiseen varmennukseen, on varmentanut riippumaton kolmas osapuoli PricewaterhouseCoopers Oy.

Taloudellisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt talouden tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Luvut perustuvat kirjanpitoon ja tilinpäätökseen, ja ne ovat tilintarkastettuja.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevaihto
Senaatti-kiinteistöjen kokonaisliikevaihto. Liikekaavaan tehtiin muutos vuoden 2014 alusta. Myyntivoitot ja vakuutuskorvaukset edellisiltä tilikausilta esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Aiemmin ne sisältyivät liikevaihtoon. Aiemmat vuodet on muutettu vertailukelpoisiksi.

Vuokrakate

Vuokraustoiminnan vuokrakate. Kiinteistön tuotot - kiinteistön hoitokulut (sis. yleiskulut)

Vuokrakate-% lv:sta

Vuokraustoiminnan vuokrakate. Vuokrakate/kiinteistön tuotot x 100

Liikevoitto
Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - materiaalit ja palvelut - henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto-% lv:sta
Liikevoitto/liikevaihto x 100. Liikevaihdon käsittelytavan muutoksen vaikutus. Aiemmat vuodet muutettu vertailukelpoisiksi.

Tilikauden tulos
Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - materiaalit ja palvelut - henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut - rahoitustuotot ja -kulut - satunnaiset erät - tuloverot.

Tulos-% lv:sta
Tilikauden tulos/liikevaihto x 100. Liikevaihdon käsittelytavan muutoksen vaikutus. Aiemmat vuodet muutettu vertailukelpoisiksi.

Sijoitetun pääomantuotto-%
(Nettotulos+rahoituskulut+verot )/ sijoitettu pääoma keskimäärin tilikaudella x 100.

Oman pääoman tuotto-%
Nettotulos / oikaistu oma pääoma keskimäärin tilikaudella x 100

Omavaraisuusaste, %
Oikaistu oma pääoma / (oikaistun taseen loppusumma - saadut ennakkomaksut) x 100

Korollisen vieraan pääoman takaisinmaksuaika, v.
Sijoitettu vieras pääoma tilikauden lopussa / rahoitustulos

Tase
Taseen loppusumma

Investoinnit
Tilikauden kokonaisinvestoinnit

Investoinnit-% lv:sta
Investoinnit / liikevaihto x 100. .Liikevaihdon käsittelytavan muutoksen vaikutus. Aiemmat vuodet muutettu vertailukelpoisiksi.

Henkilöstö
Henkilöstön lukumäärä ko. ajanjakson lopussa

Sosiaalisen vastuun tunnusluvut

Esitetyt sosiaalisen vastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan esitetyn laskentarajauksen mukaisesti. Henkilöstötunnuslukujen laskentaa ohjaa myös kirjanpitolautakunnan yleisohje toimintakertomuksessa ilmoitettavien henkilöstötunnuslukujen laskemisesta.

Tapaturmataajuuden laskennassa huomioidaan tapaturmat, jotka ovat johtaneet vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon. Tapaturmataajuuden laskemisessa käytetty 'työaika työtunteina' on kokoaikaisten työntekijöiden sekä säännöllistä osa-aikaista työtä tekevien työntekijöiden työtuntien yhteismäärä vuodessa. Niiden osa-aikaisten, joiden työaika on epäsäännöllistä tuntityötä esimerkiksi opintojen ohella, työaikaa ei ole huomioitu. Vuoden 2014 lopussa oli 3 epäsäännöllistä tuntityötä tekevää henkilöä. Lisäksi on erikseen raportoitu niiden tapaturmien lukumäärä, jotka eivät aiheuttaneet poissaoloja.

Sairauspoissaoloprosentin laskemisessa sairauspäivällä tarkoitetaan KILA:n yleisohjeen mukaisesti poissaoloa, jonka aiheuttaa työntekijän sairastuminen tai tapaturma tai työntekijän lapsen sairastuminen. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä määritetään suhteessa teoreettiseen säännölliseen työaikaan, jota laskettaessa on huomioitu kokoaikaiset sekä säännöllistä osa-aikatyötä tekevät, mutta ei epäsäännöllistä tuntityötä tekevien työaikaa.

Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön työtyytyväisyys ja esimiehisyyden taso perustuvat vuosittain tehtävään henkilöstötutkimukseen. Työtyytyväisyyden taso on keskiarvo kaikkien henkilöstötutkimuksessa asiakokonaisuuksien keskiarvoista. Tutkimuksessa arvioitavia asiakokonaisuuksia ovat oma työ, toiminta yksikössä, johtaminen ja organisaation toimivuus (arviointiasteikko 1-5). Esimiehisyyden taso määritetään keskiarvoina näihin aiheisiin liittyvistä kysymyksistä. Henkilöstötutkimuksen toteuttaa Corporate Spirit Oy, jolta saadaan myös tieto vertailuyritysten työtyytyväisyydestä.  Vertailuaineisto on poimittu noin 300.000 vastaajan aineistosta.

Asiakastyytyväisyyskyselyn on suorittanut vuonna 2014 KTI.  Senaatti-kiinteistöt valitsee vastaajatahot asiakastyytyväisyyskyselyyn. Kysely on toteutettu verkkokyselynä vuodesta 2009 lähtien, mutta vuonna 2014 tehtiin vain puhelinhaastattelut.  Asiakastyytyväisyyskyselyn raakadata toimitetaan lisäksi KTI:n asiakastyytyväisyysvertailuun, josta saadaan toimialan vertailutietoa asiakastyytyväisyyden kehityksestä.

Käyttäjätyytyväisyyskyselyn vastaukset käsittelee Senso Research. Senaatti-kiinteistöt valitsee vuosittain kultakin alueelta kohteet, joiden käyttäjille lähetetään käyttäjätyytyväisyyskysely. Kysely toimitetaan kohteen yhteyshenkilölle, joka välittää sen edelleen käyttäjille. Vastaukset kerätään pääasiassa verkkokyselynä.

Ympäristövastuun raportointiperiaatteet

Esitetyt ympäristövastuun tunnusluvut kattavat liikelaitoksen toiminnan laskentarajauksen mukaisesti. Ympäristötietoja on esitetty rajausta laajemmin silloin, kun Senaatti-kiinteistöjen on katsottu voivan vaikuttaa niihin. Pääomavuokratuista kohteista on energian- ja vedenkulutuksen laskennassa huomioitu Puolustushallinto, Rikosseuraamuslaitos sekä Rajavartiolaitos, joiden käytössä oleva kiinteistökanta muodostaa huomattavimman osan pääomavuokralla olevista kiinteistöistä.

Senaatti-kiinteistöjen raportointiperiaatteet ovat kehittyneet ensimmäisestä raportointivuodesta, ja vuosittain kerätyn tiedon vertailtavuutta seuraavien vuosien tietoihin on pyritty parantamaan kiinteistökannassa tapahtuvat vaihtelut huomioiden. Raportoinnissa on keskitytty etsimään Senaatti-kiinteistöjen toiminnan kannalta tärkeimmät ympäristöasiat ja etsitty näiden oleelliset tunnusluvut. Lisäksi on tunnistettu kehityskohteita tuleviin raportteihin. Lähtötietokeräys ja raportoitavat luvut suhteutetaan pinta-alatietoihin ja niitä verrataan asetettuun tavoitetasoon.

Kiinteistökannan energiankulutusta seurataan

Senaatti-kiinteistöjen ylläpidettyjen kohteiden lämmön ja sähkön ominaiskulutuslukemat perustuvat Granlund manager -tietokantaan, jolla seurataan rajatun kiinteistökannan energiankulutusta jatkuvasti. Esitetty Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden lämpöenergian ominaiskulutus on sääkorjattu (normitettu Jyväskylä) lämmitystarveluvulla normaalivuoteen. Käytetyt paikkakuntakohtaiset lämmitystarveluvut ovat Ilmatieteenlaitoksen vuosittain laskemia ja julkaisemia.

Kokonaisenergiankulutuksen laskenta

Ylläpidettyjen kohteiden kokonaisenergiankulutus lasketaan suhteuttamalla rajatun kiinteistökannan ominaiskulutus koko Senaatti-kiinteistöjen kiinteistökantaan. Pääomavuokrakohteista puolustushallinnon kulutustiedot perustuvat heidän itse ilmoittamiinsa tietoihin. Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitos energiankulutuksen laskenta perustuu bruttoalatietoihin ja kulutusseurannassa olevien vastaavien kiinteistöjen ominaiskulutuksiin. Kulutusseurannan ja energiankulutuksen raportointia on tarkennettu vuosittain muun muassa kiinteistökannan muutosten ja energiatehokkuuden seurannan laajennuttua.

Senaatti-kiinteistöt noudattaa kokonaisenergiankulutuksen raportoinnissa GRI:n suosituksen mukaista jakoa suoraan ja epäsuoraan energiankulutukseen. GRI:n mukaan suora energiakulutus viittaa energiaan, joka sisältyy raportoivan organisaation toiminnallisiin rajoihin ja on näin ollen organisaation hallittavissa. Suora energia voidaan kuluttaa raportoivan organisaation toimesta tai siirtää toiselle kuluttajalle.

Senaatti-kiinteistöjen suora energiankulutus muodostuu aluelämpölaitosten lämmöntuotannosta, jossa tuotettu lämpöenergia käytetään kokonaan rakennusten lämmittämiseen eikä energiaa myydä. Epäsuora energiankulutus koostuu ostetusta sähköstä, kaukolämmöstä ja kaukokylmästä sekä tuotannon häviöistä. Energiantuotannon häviöt lasketaan Suomen energiantuotannon tiedoista koostetusta laskennasta, jonka raportointi Tilastokeskuksessa on vuoden tai kaksi jäljessä Senaatti-kiinteistöjen energiankulutustiedoista. Epäsuoran energiankulutuksen laskentaperiaatteet päivittyivät vuonna 2013, koska Senaatti-kiinteistöjen energianhankinnasta vastaava Hansel käyttää sertifioitua vesisähköä. Vesisähkön hyötysuhde parantaa Senaatti-kiinteistöjen ostaman sähkön keskimääräistä hyötysuhdetta ja vähentää näin ollen epäsuoran sähkönkulutuksen häviöitä.

Vedenkulutuksen seuranta

Veden ominaiskulutuslukemat perustuvat Granlund Manager -tietokantaan, jolla seurataan rajatun kiinteistökannan vedenkulutusta jatkuvasti. Kokonaisvedenkulutus on laskettu kertomalla toteutunut veden ominaiskulutus Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämän kiinteistökannan bruttoneliömäärällä. Pääomavuokrakohteista Puolustushallinnon kulutustiedot perustuvat heidän itse ilmoittamiinsa tietoihin. Rajavartiolaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen vedenkulutuksen laskenta perustuu bruttoalatietoihin ja kulutusseurannassa olevien vastaavien kiinteistöjen ominaiskulutuksiin.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskenta

Senaatti-kiinteistöt käyttää raportoinnissaan kansainvälisten Global Reporting Initiative (GRI) ohjeita sekä kansainvälisesti käytetyn GHG Protocol -standardin mukaista jakoa suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat kasvihuonekaasupäästöt katsotaan jaon mukaan olevan sellaisia, joihin organisaatio voi suoraan omalla toiminnallaan vaikuttaa. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt puolestaan ovat sellaisia, johon organisaation toiminnalla ei ole suoraa vaikutusta. Epäsuoria päästöjä voidaan jakaa vielä kategorioihin sen mukaan, kuinka monen "välikäden" kautta organisaation on mahdollista vaikuttaa päästöjen syntymiseen. Senaatti-kiinteistöjen ylläpidettyjen kohteiden kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu energiankulutuksen seurantaan sekä tietoon käytetyistä energialähteistä ja kylmäaineista. Pääomavuokrakohteiden energiankulutuksesta aiheutuvat päästöt on laskettu energialaskennan tuottamilla kulutustiedoilla.

Suorat kasvihuonekaasupäästöt sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien aluelämpölaitosten päästöt sekä Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kylmälaitteiden kylmäainetäytöistä aiheutuvat päästöt. Suorien kasvihuonekaasujen laskennassa on huomioitu CO2- ja HFC-kaasujen päästöt. Epäsuorat eli välilliset päästöt ovat laskennassa jaoteltu kahteen kategoriaan. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 1 sisältävät Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämiin kiinteistöihin ostetun energian (lämpö, sähkö ja kylmä) tuotannosta aiheutuvat päästöt. Epäsuorat kasvihuonekaasut 1 laskenta huomioi CO2-päästöt. Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt 2 sisältävät Senaatti-kiinteistöjen pääomavuokrakohteisiin ostetun energian tuotannosta sekä rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Epäsuorat kasvihuonekaasut 2 laskenta huomioi CO2- sekä CH4-päästöt.

Suorien kasvihuonekaasujen päästökertoimet 2014


Päästökerroin (kg) Yksikkö
Aluelämpö, öljy 360 kgCO2/ MWh
Aluelämpö, maakaasu 260 kgCO2/ MWh
Kylmäaineet

R-404a 3784 kgCO2e/ kg
R-407c 1653 kgCO2e/ kg
R-413a 1918 kgCO2e/ kg
R-410a 1975 kgCO2e/ kg
R-134a 1300 kgCO2e/ kg
R-422a 209 kgCO2e/ kg

Vuoden 2014 kasvihuonekaasupäästölaskennassa käytettiin alueellisten lämmöntuottajien ilmoittamia päästöprofiileja hiilidioksidin osalta (uusimpia ilmoitettuja) ja Suomen keskimääräistä kaukolämmön tuotannon päästöprofiilia hiilidioksidille vuodelta 2014 (Energiateollisuus ry). Alueellisten lämpölaitosten hiilidioksidipäästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin. Laskennassa on huomioitu hiilidioksidipäästöt. Lämpölaitosten mahdolliset uusinnat eivät näy päästölaskennassa, koska niistä ei ole olemassa koottua tietoa. Kuitenkin primääripolttoaineen kulutuksen muutokset ja polttoaineen vaihdokset huomioidaan laskennassa.

Sähköntuotannon kasvihuonekaasupäästöt on laskettu Senaatti-kiinteistöjen sähkönhankinnasta vastaavan Hanselin päästöprofiilitietojen hiilidioksidikertoimella. Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön hiilidioksidipäästöt on vuonna 2012 ja sitä aiemmin laskettu keskimääräisen pohjoismaisen sähköntuotannon päästöprofiililla vuodelta 2011 (Energiateollisuus ry) tai Suomen vastaavalla profiililla. Päästöprofiilit ottavat huomioon, ettei myytyjen alkuperätakuiden/sertifikaattien hiilidioksidivapautta tule

Muiden ilmapäästöjen laskenta

Senaatti-kiinteistöjen päästölaskennan lämmöntuotannon SO2-, NOX- ja hiukkaspäästöjen päästöprofiilit perustuvat Senaatti-kiinteistöjen alueiden mukaisten energiantuottajien toimittamiin tietoihin sekä Suomen keskimääräiseen kaukolämmön tuotannon päästöprofiiliin (Energiateollisuus ry). Alueellisten lämpölaitosten päästöjen arviot perustuvat polttoainekohtaisiin ominaispäästöihin sekä vastaavan kokoluokan lämmityslaitosten päästömittauksiin.

Senaatti-kiinteistöissä kulutetun sähkön tuotannon SO2-, NOX- ja hiukkaspäästöjen laskenta perustuu Suomen keskimääräisen sähköntuotannon päästöprofiiliin vuonna 2004 (Energiateollisuus ry), sillä Hanselin päästökertoimia muille kuin hiilidioksidipäästöille ei ollut saatavilla.

Suorissa päästöissä ei ole biogeenisiä päästöjä ja epäsuorissa niiden osuus on pieni, joten biogeenisiä päästöjä ei ole huomioitu 2014 laskennassa. Tavoitteena on kehittää päästölaskentaa sisältämään myös biogeeniset päästöt.

Korjaus- ja uudishankkeiden jätemäärät

Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruusta vastaa Ramboll Finland Oy, joka ylläpitää raportointitiedoista koostuvaa tietokantaa ja ohjeistaa rakennushankkeiden vastaavia tiedonkeruussa, tietojen toimittamisessa, sekä antaa palautetta työmaalle toiminnan tuloksellisuudesta. Jätteiden ominaismäärät perustuvat Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeiden tiedonkeruun tietokantaan, johon raportoitiin vuoden 2014 aikana 16 korjaushanketta, 10 uudishanketta, sekä 5 sekahanketta eli hanketta, jotka koostuivat sekä uudisrakentamisesta että perusparannuksesta.

Laskennan tiedot perustuvat rakennushankkeista raportoituihin jätemääriin, sekä polttoainekohtaisiin energiankulutus- ja vedenkulutuksen tietoihin. Hankkeiden ominaiskulutukset laskettiin suhteuttamalla tiedot hankkeiden pinta-aloihin. Rakentamisen laskennalliset kasvihuonekaasupäästöt perustuivat tietoihin kulutetusta energiasta, polttoaineista ja hankkeiden toteutuksen pinta-aloista. Uudisrakentamisen ja perusparannushankkeiden materiaalikulutus arvioitiin perustuen Ramboll Finland Oy:n hiilijalanjäljenlaskenta- ja kehitysprojekteissa kerättyihin keskiarvotietoihin materiaalikulutuksesta uudis- ja perusparannushankkeissa.

Kylmäaineiden käyttöä seurataan

Senaatti-kiinteistöjen kylmäaineiden käytön tiedot perustuvat alueyksiköiltä kerättäviin kylmäaineraportteihin, joista ilmenee alueella vuoden aikana tehdyt kylmäaineiden lisäykset ja vaihdot. Senaatti-kiinteistöt seuraa kylmäaineiden käyttöä alueittain ja kerää tiedot täytöistä sopimuskumppaneilta.

Kylmäaineiden otsonihaitallisuuden ja kasvihuonehaitallisuuden laskenta perustuu kylmäaineille määriteltyihin ODP- (ozone depleting potential) ja GWP (global warming potential) -kertoimiin. (IPCC:n määritelmät ja Ashrae 34-2010). ODP kuvaa kylmäaineen otsonihaitallisuutta suhteessa CFC-11 kylmäaineen otsonia tuhoavaan vaikutukseen ilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla. GWP kuvaa kylmäaineen vaikutusta ilmastonlämpenemiseen suhteessa hiilidioksidin vaikutukseen yläilmakehässä sadan vuoden vaikutusjaksolla.

Jäteraportointia tarkennettiin

Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden ominaisjätekertymä perustuu maantieteellisiltä alueilta kerättyihin jäteurakoitsijoiden raportoimiin jätetietoihin sekä jäteraportteja vastaavien kiinteistöjen pinta-alatietoihin. Näihin perustuen lasketaan otantaa vastaavien kiinteistöjen ominaisjätekertymä (kg / hm2) jätelajeittain. Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämien kohteiden kokonaisjätemäärä saadaan kertomalla rajatulle kiinteistökannalle laskettu ominaisjätekertymä kaikkien ylläpidettyjen kohteiden pinta-alalla. Jätelaskennan pinta-alatietona käytetään huoneistoalaa, sillä sen arvioidaan kuvaavan parhaiten tilojen käytön ja jätemäärien suhdetta. Jätelaskennan jätetietojen otanta vastaa koko Senaatti-kiinteistöjen ylläpitämää kiinteistökantaa.

Jätelaskennan periaatteita tarkennettiin vuonna 2014 Etelä-Suomen sekajätteen osalta. Jätepalveluntuottaja HSY:n raportoinnin perusteella on voitu erottaa Senaatti-kiinteistöjen tuottamasta sekajätteestä osuus, joka on päätynyt Vantaalla maaliskuussa 2014 käyttöön otettuun jätelaitokseen polttoaineeksi. Tämä energiantuotantoon päätynyt sekajäte on huomioitu laskennassa hyötykäytettynä energiana.

Laskennassa materiaalihyötykäyttöön on huomioitu ne jätejakeet, joista voidaan tuottaa materiaalia uusiokäyttöön. Energiantuotantoon päätyneet jätejakeet on huomioitu hyötykäytettynä energiana.

Työmatkapäästöjen laskenta

Henkilöstön henkilöautoilla ajamien työhön liittyvien matkojen kilometrit saatiin Senaatti-kiinteistöjen matkakulukorvausjärjestelmästä. Työsuhdeautojen päästöt on laskettu leasing-yritykseltä saatujen autokohtaisten päästökertoimien mukaan. Työmatkoihin käytettyjen muiden henkilöautojen päästölaskennassa käytetyt päästökertoimet perustuivat VTT:n ylläpitämän tietokannan ilmoittamiin keskimääräisen suomalaisen liikenteen päästökertoimiin, jotka on laskettu perustuen keskimääräisiin ajosuoritteisiin ja ajoneuvotyyppeihin. Lentoliikenteen vastaavat CO2 -päästöt saatiin matkanjärjestäjän toimittamasta raportista. Henkilöstön raideliikenteellä tehdyt työmatkat saatiin VR:n toimittamasta Senaatti-kiinteistöjen henkilöstön kilometriraportoinnista. Raideliikenteen päästölaskennassa käytettiin Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2014 matkustajaliikenteen henkilökilometrejä sekä VTT:n ylläpitämän tietokannan ilmoittamia sähköjunaliikenteen henkilökilometriä kohden määriteltyjä hiilidioksidiekvivalenttipäästökertoimia, jotka on laskettu perustuen keskimääräisiin kuormitusasteisiin ja istumapaikkalukuihin.