Senaatin vuosi 2014

Yhteiskuntavastuuraportti

Investoinnit

Senaatti-kiinteistöt peruskorjaa ja uudistaa valtion toimitiloja asiakastarpeiden mukaisesti. Valtion linjausten mukaisesti uudisrakentamisen sijaan pyritään aina ensisijaisesti hyödyntämään olemassa olevaa rakennuskantaa. Mikäli valtiolla ei ole tarjota sopivaa tilaa hyödynnetään myös yksityisten markkinoiden vapaita toimitiloja. Investointeja ohjaavat käyttäjien tarpeet, elinkaariedullisuus ja tilojen toimivuus.

Valokeilassa vuonna 2014

Vuoden 2014 keskeiset tavoitteet ja tulokset

Investoinnit vuonna 2014

 

Valokeilassa vuonna 2014

  • Senaatti-kiinteistöt panosti erityisesti rakennuttamisen tehostamiseen liittyviin toimenpiteisiin.
  • Uudistetun investointiprosessin käyttöönoton jalkautumista tehostettiin tuottamalla uusia malliasiakirjoja ja koulutuksella.

"Investointien keskeisenä painopisteenä on energiatehokkuuden kehittäminen."

 

Investointimme ovat viime vuosina painottuneet kiinteistöjen peruskorjauksiin ja työympäristöjen kehittämiseen. Investointien keskeisenä painopisteenä on energiatehokkuuden kehittäminen. Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeet toteutetaan rakentamista koskevien säädösten vaatimustasoa paremmin. Hankkeita ohjataan kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti, missä keskeistä on viihtyisien ja terveellisten sisäolosuhteiden toteutuminen sekä materiaali- ja hiilitehokkuus.

Investointien toteuttamisesta päätetään liiketaloudellisin perustein. Edellytämme aina asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista.

Vuoden 2014 keskeiset tavoitteet ja tulokset

Vuoden 2014 investointimenot olivat 233,8 (198,7) milj. euroa, mikä vastasi 37 prosenttia liikevaihdosta. Korjausinvestointien osuus oli 60 (62) prosenttia.

Rakennuttamisen tehostamiseen liittyviä toimenpiteitä olivat:

1. Kärkihanketoiminnan edelleen kehittäminen toteutuksessa olevista hankkeista saadun kokemuksen perusteella.
2. Uudistetut rakennuttamisen- ja suunnittelun tehtäväluettelot (RT-kortit) otettiin käyttöön.
3. Hankkeiden johtamiseen ja ohjaamiseen käytetty malli sekä siihen liittyvät malliasiakirjat päivitettiin vastaamaan uusia tehtäväluetteloita, lisäksi laadittiin uusia malliasiakirjoja toiminnan tehostamiseksi.
4.Senaatti-kiinteistöjen hankevastaavien ja kiinteistöpäälliköiden koulutustilaisuudet 2014 (kärkihankemalli, talousrikollisuus, konkurssi, kosteudenhallinta, tietoturvallisuus, hanke- ja ylläpitopäivät).
5. Rakentamisen tiedonantovelvollisuuden mukainen urakkatietojen anto verottajalle käynnistettiin onnistuneesti syyskuussa 2014.

Senaatti-kiinteistöt oli mukana yhteistyössä RALA:n kanssa "Luotettava laatutyömaa" ja RAKLI:n yhteishankkeessa "Kuivat rakennukset". Uusina kehityshankkeina osallistutaan mm. Talonrakennushankkeen kulku-, Käyttöönotonkehitys- ja Hyvät käytännöt tilamuutoksissa -hankkeisiin.

Investointiprosessilla pidetään projektit hallinnassa

Investointiprosessissa on määritelty Senaatti-kiinteistöjen rakennushankkeissa noudatettavat menettelytavat. Senaatti-kiinteistöjen investointiprosessin tavoitteena on:

  • Yhtenäistää toimintatapoja.
  • Hallita projektia tehokkaasti ja kustannustietoisesti asiakkaat huomioon ottaen.
  • Jalkauttaa hyviä toimintamalleja.
  • Kehittää uusia yhtenäisiä toimintamalleja.

Kertomusvuonna kehitettiin eteenpäin käyttöön otettua isojen ja vaativien uudisrakennus- ja peruskorjausrakennushankkeiden projektinjohtomallia, ns. Senaatti-kiinteistöjen kärkihankeallianssimallia. Tässä mallissa haetaan tiiviimpää yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa ja siinä on uudistettu riskin- ja vastuunjako. Tavoitteena on hankkeiden laadun, budjetin ja aikataulun pitävyyden varmistaminen. Mallissa on luovuttu perinteisistä sanktioista ja niiden tilalle tarjotaan palkitsemista. Allianssimallilla on tarkoitus toteuttaa jatkossa kaikki suuret investoinnit ja arviolta tällaisia hankkeita on yhtäaikaisesti vuosittain käynnissä 10–20 kappaletta. Ensimmäiset allianssimallilla toteutetut hankkeet valmistuvat vuonna 2015.  Kärkihankemallin mukaista Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikön vahvempaa mukana oloa hankkeessa lisätään asteittain yli 5 miljoonan euron hankkeissa vuodesta 2015 alkaen.

Potentiaali energiatehokkuusparannuksiin arvioidaan kaikissa hankkeissa

Senaatti-kiinteistöt selvittää aina perusparannus- ja peruskorjaushankkeiden yhteydessä, millaisia mahdollisuuksia on parantaa rakennuksen energiataloutta rakennus- ja taloteknisin toimenpitein. Lisäksi vaihtoehtoisten parannuskeinojen lisäkustannukset ja hyödyt arvioidaan ja otetaan huomioon päätöksenteossa.

Senaatti-kiinteistöt asettaa energiatehokkuustavoitteet uudis- ja peruskorjauskohteille yhdessä sisäilmastoa ja energiankulutuksen seurantajärjestelmiä koskevien tavoitteiden kanssa.

Tilatehokkuudella on suuri vaikutus energian ominaiskulutukseen

Uudisrakennushankkeet toteutetaan huomattavasti säädösten minimivaatimuksia paremmin. Vuoden 2017 jälkeen käyttöön otettavien rakennusten on täytettävä lähes nollaenergiavaatimuksia koskevat tavoitteet.

Uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on vähentää energiankulutusta 15 prosentilla korjausrakentamista koskevassa asetuksessa (4/2013) määritellystä energiankulutuksen vaatimuksesta. Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn ja purkujätteen kierrätykseen. Erityisestä syystä (esim. tekniset, toiminnalliset tai taloudelliset syyt tai suojellut rakennukset) voidaan hyväksyä alhaisempi tavoite.

Korjaushankkeissa korostetaan tilatehokkuuden parantamista, millä on saavutettavissa työntekijää kohden laskettuna erittäin suuri energian ominaiskulutuksen väheneminen.

Kun tiloja vuokrataan ulkopuolisilta tahoilta valtionhallinnon käyttöön, tulee vuokrattavien tilojen olla vähintään energialuokassa D.

Uudisrakennuksissa ja uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä energiamittauksiin Senaatti-kiinteistöjen mittarointistrategian mukaisesti.

Rakennushankkeissa ympäristötavoitteet asetetaan pääasiassa PromisE-luokituksen avulla.

Investoinnit vuonna 2014

Senaatti-kiinteistöt päättää investointiensa toteuttamisesta liiketaloudellisin perustein ottaen huomioon valtion kokonaisedun ja edellyttää myös asiakkaan sitoutumista investointiin ennen sen aloittamista. Vuokrien hinnoittelun periaatteista päättää Senaatti-kiinteistöjen hallitus.

Suurimmat kertomusvuonna valmistuneet investoinnit toimialoittain:

Puolustus ja turvallisuus yhteensä 122 milj. euroa

  • KASPK, Kasarmin 4 peruskorjaus, Vekarajärvi.
  • Vaalimaan rajanylityspaikan kevyen ja raskaan liikenteen eriyttämisen vaatimat uudisrakennukset.
  • KarPr, urheilutalon peruskorjaus, Vekarajärvi.

Ministeriöt ja erityiskiinteistöt yhteensä 68 milj. euroa

  • Kansallismuseon huolto- ja varastotilat, Helsinki.
  • Sairilan koulukodin asuntolat, Mikkeli.
  • Varastokirjaston laajennus, Kuopio.

Toimistot yhteensä 37 milj. euroa

  • Lapin ELY-keskuksen toimitilojen perusparannus, Rovaniemi.
  • Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimitilat (K5 rakennus), Oulu.
  • Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimiston muutostyöt (K7 rakennus), Oulu.

Kiinteistökehitys ja -myynti 5,5 milj. euroa

Investoinnit jakaantuvat usealle pienelle hankkeelle ja rahastosuorituksille.

Avainluvut

234 milj. €

investointeja

122 milj. €

puolustus ja turvallisuus

68 milj. €

ministeriöt ja erityiskiinteistöt

37 milj. €

toimistot